Saturday, August 13, 2005
Sukellus pumpuliin
Mä katselin tässä yhtenä iltana miehen kaveria, kun se oli meillä talkooapuna maalaushommissa. Voi luoja, miten jollakin voi olla niin ihanan syvä katse ja niin ihanan rauhallinen ja fiksu puhe ja miten joku voi niin paljon viestiä, että "Olet maailmani keskipiste, kuuntelen juuri nyt vain sua". Kun se puhuu mun tai kenen tahansa muunkin kanssa, sen katse vangitsee ja koen puhuvani vain sen kanssa ja koen myös sen kuuntelevan juuri mua eikä ketään muuta. Sen katseessa on jotain niin aitoa, olkoon geeneissä tai kasvatuksessa, mutta juuri sellaista omistautumista, niin taitavaa sosiaalisuutta, että olen onnellinen pelkästä juttelemisesta. Musta tuntuu, kuin olisin kasvanut ihmisenä jotenkin paremmaksi.
Ja arvatkaas miten tuollainen mies vaikuttaa mun himokkuuteeni? Vatsanpohja läikehtii ja vaikkei kundi ole kropaltaan kymppi eikä naamakaan kovin kaksinen ole, mun tekis sitä niin mieli. Se vain saa mut tuntemaan itseni naiseksi ja ehkä eniten IHMISEKSI, siis tunnen niin voimakasta läsnäoloa, etten osaa ajatellakaan saavani enemmän mielihyvää muusta kuin seksistä. Se puhuu mun jalat alta.
En tiedä mitä muut siitä ajattelevat, mutta miksei kukaan nainen ole ottanut tuollaista urosta, joka saa joka solun hyrräämään tyytyväisyydestä pelkällä puheella ja katseella, intensiivisellä läsnäololla? Voiko kukaan olla niin pinnallinen, että ulkonäön vuoksi jättää tuon syvyyden kokematta.
Tantraseksimies, toivottavasti. Voi kun pääsisin tuohon syliin rakastelemaan pitkään ja hartaasti. Se voisi tuntua niin hyvältä, että mä tulisin hulluksi. Osaisikohan se harrastaa seksiä ilman voimakasta rakastumista ja ikuista yhteistä elämää? Luultavasti ei. Eikä se ainakaan syö kenenkään kaverin kuormasta, kun se on niin herkkis.
Ja arvatkaas miten tuollainen mies vaikuttaa mun himokkuuteeni? Vatsanpohja läikehtii ja vaikkei kundi ole kropaltaan kymppi eikä naamakaan kovin kaksinen ole, mun tekis sitä niin mieli. Se vain saa mut tuntemaan itseni naiseksi ja ehkä eniten IHMISEKSI, siis tunnen niin voimakasta läsnäoloa, etten osaa ajatellakaan saavani enemmän mielihyvää muusta kuin seksistä. Se puhuu mun jalat alta.
En tiedä mitä muut siitä ajattelevat, mutta miksei kukaan nainen ole ottanut tuollaista urosta, joka saa joka solun hyrräämään tyytyväisyydestä pelkällä puheella ja katseella, intensiivisellä läsnäololla? Voiko kukaan olla niin pinnallinen, että ulkonäön vuoksi jättää tuon syvyyden kokematta.
Tantraseksimies, toivottavasti. Voi kun pääsisin tuohon syliin rakastelemaan pitkään ja hartaasti. Se voisi tuntua niin hyvältä, että mä tulisin hulluksi. Osaisikohan se harrastaa seksiä ilman voimakasta rakastumista ja ikuista yhteistä elämää? Luultavasti ei. Eikä se ainakaan syö kenenkään kaverin kuormasta, kun se on niin herkkis.
# posted by siiri @ 5:43 AM 
